Yksittäisen tietokoneen voi kytkeä Lnetiin suoraan kaapelilla. Oman langattoman verkon rakentamiseksi tai useamman koneen kytkemiseksi soluissa ja yksiöissä tarvitset erillisen reititinlaitteen.
Reititinlaitteet
Lnetiin voi kytkeä useampia koneita käyttäen tavallista kotikäyttöön suunnattua reititintä. Useimmissa reitittimissä on WLAN-toiminnallisuus eli langaton tukiasema, jolla saat myös kannettavat tietokoneet, kännykät ja tabletit verkkoon.
Tarkista reitittimen kytkennässä, että liität laitteen verkkoon sen Internet-yhteydelle tarkoitetusta portista. Portissa on yleensä merkintä "WAN" (Wide area network) tai "Internet" ja se on useissa laitteissa sininen.
Reitittimen LAN-portit
Lyhenteellä "LAN" (Local area network) merkityt portit on tarkoitettu omille laitteillesi, eikä niitä tule kytkeä asuntoosi tulevaan Lnet-liittymään eli seinärasiaan. Reititin tarjoaa sisäverkon (LAN) porteissaan erinäisiä palveluja, kuten verkko-osoitteen jakoa (DHCP), jonka tarjoaminen Lnetin suuntaan sotkee verkon toiminnan muille käyttäjille.
LAN-portistaan verkkoon kytketty reititin ei muutenkaan toimi suunnitellulla tavalla, vaan sisäverkkosi yhdistyy suoraan muuhun Lnetiin ilman reitittimen tarjoamaa palomuuria. Nämä oman sisäverkkosi käyttöön tarkoitetut LAN-portit ovat yleensä keltaisia ja niitä on monesti useampi rinnakkain. Liittymät, joissa havaitaan väärin kytkettyjä reititinlaitteita, suljetaan.
Vältä ADSL/VDSL-modeemeja
Huomaa, että ADSL/VDSL-yhteyksille tarkoitettuja laitteita ei yleensä ole suunniteltu siten, että niitä voisi käyttää oikein Lnetissä, koska käytetty yhteystekniikka on erilainen. DSL-reitittimet on suunniteltu siten, että yhteys ulkomaailmaan tulee lankapuhelinverkon kautta, eikä Lnetissä käytetä tällaisia yhteyksiä.
DSL-reitittimien lähiverkkoliittimet ovat siis omille laitteillesi tarkoitettuja (LAN). Kuten yllä, LAN-porttien kytkeminen aiheuttaa häiriöitä verkon muille käyttäjille, jolloin ongelmia tuottavat liittymät suljetaan.
Ole varovainen jaettujen LAN/WAN-porttien kanssa
Joissakin DSL-reitittimissä on mahdollisuus käyttää yhtä verkkoliitännöistä Internet-yhteydelle DSL-yhteyden sijaan. Tällöin yleensä yksi porteista on merkitty esim. "LAN/WAN". Tällaisia laitteita voi käyttää Lnetissä, jos ne on asennettu oikein. Valitettavasti monilla (varsinkin Elisan liittymiin tarkoituilla) laitteilla käytettävän verkkoyhteyden tunnistaminen ei toimi automaattisesti, jolloin pelkkä kaapelin kytkeminen ei riitä siihen, että laite toimisi oikein.
Esimerkkilaitteiden kytkentöjä
Kuvassa on esimerkki erään reitittimen liitännöistä. Sininen liitäntä on verkkoyhteydelle tarkoitettu WAN-liitäntä ja keltainen neljän liitännän rypäs kuvaa käyttäjän laitteille tarkoitettuja LAN-liitäntöjä.
Langattomat verkot
Langatonta tukiasemaa asentaessa kannattaa huomioida, että langattoman verkkosi tulee olla salattu, jotta muut eivät pääse käyttämään sitä. Lnet-yhteyden jakaminen muille kuin asuntosi asukkaille on käyttösääntöjen vastaista. Suositeltava salausmenetelmä on WPA2-PSK, ja salasanaksi kannattaa valita sellainen, joka ei ole arvattavissa. Satunnaiset kirjainyhdistelmät ovat hyviä ja niitä saa esim. random.orgista. Omille koneille salasana tarvitsee syöttää vain kerran, joten monimutkainen salasana ei vaikeuta verkon käyttöä.
PC:n käyttäminen reitittimenä
Osaava käyttäjä voi käyttää reitittimenä erillisen (langattoman) reitittimen sijaan myös tavallista PC:tä jossa on kaksi verkkokorttia. Toiminto tunnetaan Windowsissa nimellä "Internet Connection Sharing" ja Linuxissa nimellä "Source NAT".
Mikä voi mennä pieleen?
Alla on kaaviokuva DHCP-osoitejaon toiminnasta oikein kytketyn reitittimen ja tietokoneen välillä. Verkkoon on kytketty reititin, jonka takana on tietokone.
- Reititin pyytää verkko-osoitetta käyttöönsä WAN-porttinsa kautta, jolloin Lnetin DHCP-palvelin tarjoaa sille osoitetta Lnetin osoitealueelta (86.50.x.x). Reititin liikennöi sujuvasti Lnetin suuntaan. Kuvassa kohdat (1) ja (2).
- Reitittimen LAN-porttiin kytketty tietokone pyytää verkko-osoitetta ja reititinlaite vastaa sille, tarjoten osoitetta omasta sisäverkostaan (esim. 192.168.y.y). Kuvan kohdat (3) ja (4).
- Tietokoneen liikennöidessä verkkoon, reititin välittää liikenteen sisäverkon ja Lnetin välillä.
Alla on kaaviokuva siitä, miten DHCP-osoitejako menee pieleen, kun verkossa on LAN-portistaan kytketty reititinlaite. Tällä kertaa punaisella merkitty reititin on kytketty verkkoon LAN-portistaan. Naapuriasunnon laite (oikealla oleva tietokone) yrittää kytkeytyä verkkoon.
- Tietokone pyytää verkko-osoitetta käyttöönsä. Sillä ei tässä vaiheessa ole tietoa siitä, mihin se on kytketty, joten kysely välittyy kaikille verkon reitittimille. Kuvan kohta (1).
- Sekä Lnetin reititin että väärin kytketty punainen reititin vastaavat. Laite saa kaksi osoitetarjousta. Kuvan kohta (2).
- On sattumaa, kumman osoitteen laite ottaa käyttöön. Mikäli laite yrittää käyttää naapuriasunnon reitittimen käyttämää osoitetta, ei sen liikenne kulje mihinkään, sillä reitittimellä ei ole Internet-yhteyttä WAN-portistaan.
- Naapurin verkko ei toimi ja hänen opiskelunsa hidastuu.
